Verotuksella on merkitystä, kun katsotaan kuntien vetovoimaisuutta. Kunnallisveron määrä vaikuttaa suoraan siihen, minkä verran kuntalaisilla on rahaa käytettävissään. Veronmaksajien keskusliitto julkaisi helmikuussa vertailun siitä, minkä verran verot lohkaisevat tavallisen keskituloisen pariskunnan vuosituloista. Vertailussa huomioitiin kuntien tuloveroprosentti ja kirkollisvero.
Kanta-Hämeessä kevyin verotus on Riihimäellä, jossa esimerkkipariskunnalle jää käteen 562 euroa vuodessa enemmän kuin Hattulassa. Hämeenlinnaan vastaava ero on 130 euroa.
Otsikko on sikäli raflaava, että se vertaa Hattulan verotusta Kauniaisiin, jossa on Suomen pienin tuloveroprosentti. Hattula ei taivu tuosta vain samaan, mutta voisimme ottaa tavoitteeksi, että Hattulasta tulisi “kanta-hämeen kauniainen”. Kunta, joka houkuttelee asukkaita ja yrityksiä monin eri tavoin ja vahvistaa kasvun kautta talouttaan.
Verotus on yksi tekijä vastuullisessa kuntataloudessa ja kuntien elinvoimassa. Elämme taloudellisesti haastavia aikoja, ja tulevaisuudessa yhtälöön vaikuttavat esimerkiksi valtionosuusjärjestelmän muutos ja syntyvyyden lasku. Tuloveroprosentin ja kirkollisveron lisäksi kuntalaisen ostovoimaa nakertavat myös kiinteistövero ja täysin veroluonteinen hulevesimaksu.
Rahoituspohjan murenemista ei voi paikata mekanistisesti sillä, että nostamme veroprosenttia. Meidän pitää huolehtia kuntataloudesta vastuullisesti. Säilytetään Hattulan kunnallisverotus kilpailukykyisenä ja kunta jatkossakin elinvoimaisena ja itsenäisenä!
Tulevaisuuden vakaan kuntatalouden takaa se, että huolehdimme, että meillä riittää jatkossakin veronmaksajia – eli asukkaita ja yrityksiä – ja tarkastelemme ennakkoluulottomasti kulurakennetta ja teemme tarpeellisia muutoksia. Esimerkiksi Hattulassa rakennuskannan kuluissa on varmasti tarkastelun varaa. Lue lisää tästä aiheesta: Ei tuhlata rahaa seiniin – Hattula kaipaa kiinteistöinventaariota ja toimintaa
Linkit:
Veronmaksajain keskusliitto: Veronmaksajien kuntaverovertailu 2025: Keskituloisten puolisoiden verorasitus vaihtelee kunnittain tuhansia euroja